Asumme Kuopion keskustassa. Yksi keskusta-asumisen etuja on,
että keikkapaikat ovat kävelymatkan päässä. Lauantai-iltana sain päähänpiston
lähteä keikalle. Minulla oli kaksi vaihtoehtoa: Poets of the Fall Puikkarissa vai Maj Karma Henry’s Pubissa. Päädyin Maj Karmaan koska en ole nähnyt bändiä
aiemmin ja Henry’s Pub.
Jos keikkapaikkoja vertailee, niin Henkka on rock &
metal, Puikkari Hip Hop & Pop. Kyllä Puikkari taipuu tarvittaessa
rokkimestaksi, kuten olen todistanut mm. Him:n, Blackfootin ja Michael Monroen
keikoilla. Mutta Henry’s Pub, Henkka, ON rock. Jyrkät kiviportaat johtavat maan
alle paikkaan, jossa ei pukumiehet viihdy eikä Antti Tuisku soi. Vaikka Antti
Tuisku onkin tehnyt version Maj Karman kappaleesta Rukous.
"Älä hätäänny,
ei älä hätäänny
Olen tässä, pidän
kädestä
Sota ei tuu"
Saavuin paikalle viittä vaille yksitoista. Lippua ostaessani
Maj Karma täräytti ilmoille ensimmäiset soundit. Raskasta, juuri kuten
pitääkin. Olen totaalinen ummikko Maj Karman suhteen ja ainoa biisi jonka
muistin on Ukkonen. Se ei estänyt
nauttimasta aktista täysin rinnoin.
"Ei sun kannata
sanoo hyvästi
sillä aiot tulla
takaisin ja melko varmasti
Ei sun kannata nukkuu
yksinään
sillä yksi tarviit
pakkasella monta peittoa"
Herra Ylppö ja kumppanit ottivat lavan haltuun ja alkoi reilun
tunnin mittainen interaktiivinen paatos. Kun Ylppö
lauloi Kosketa mua, hän
konkreettisesti kosketti yleisöä kättelemällä ja heittämällä yläfemmoja. Ei
merkkiäkään taiteellisesta ylimielisyydestä vaan puhdasta rakkautta musiikkiin
ja esiintymiseen.
"Meitä suojeli
ennen isä ja äiti
joka nyt laittaa
eväitä
Isä ei enää asu
meidän kanssa
samassa talossa"
Herra Ylpön välispiikit olivat välillä lämmintä ja
tuttavallista rupattelua, välillä vakavaa julistusta. ”Älkää tyytykö levy-yhtiöiden listapaskaan. Kaikki on niin vitun
sliipattua. Missä on SYDÄN!?” Kun Ylppö lauloi ”15 000 ihmistä
torilla, me ollaan rauhaa rakastava kansa”, mieleen vyöryi kuvia Ukrainan
Maidanista, Pekingin Taivaalliselta aukiolta ja muista toritapahtumista, jotka
eivät päättyneet niin rauhallisesti.
"Mä toivoin
näkeväni sut
kuolemattomat
iskurepliikit
valmiiksi kelasin
Mä toivoin näkeväni
sut
toivoin että viini
meidät riisuisi"
Nuo tunnelmat ja visiot luotiin intensiivisellä soitolla ja
pelkistetyillä kielikuvilla, joka toi mieleen Sielun Veljien keikan muutaman
vuoden takaa. Molemmilla bändeillä on harvinainen kyky luoda livestä intiimi
kokemus, joka menee ihon alle ja jää sinne.
"Mietin kumpi on
yksinäisempää
olla mä vain nuo
tuolla sisällä
Mietin tuunko joskus
yhtä rikkaaksi
vai oonko kenties jo
rikkaampi?"
Encorena soi Sodankylä
ja uusi kappale Anna mun rakastua Johnny
Deppin näköiseen naiseen. Aivan hulvaton ristiriita! Ylppö hoki kertsissä
rakkautta Johnny Deppin näköiseen naiseen ja parkaisi perään ”Mitä mä teen!!” Keikan aikana Ylppö
suitsutti yleisöä: ”Kiitos kun olette
täällä. Olis vitun tylsää jos ette olisi. Sekin on koettu 90-luvun alussa
jossain Satakunnassa kun ketään ei tullut. ”
"Se on
attentaatti
kun näkee sut jonkun
kaa
jonkun vihamiehen
Se on attentaatti
kun tekee mieli mennä
väliin
ja repii paita
päältä"
Yhdessä vaiheessa Ylppö pyysi ihmisiä lähettämään hänelle
muistoja. ”Mä annan teille mun
puhelinnumeron. Se on xxxxxxx. Ottakaa kuvia ja muistoja ja lähettäkää niitä
mulle. Ei sitten mitään häirikkösoittoja keskellä viikkoa, mulla on lapsia.
Tämä ei ole mikään aprillipila.”
"Me oltiin
napapiirin rakastavaiset
vähän aikaa vain
ja nyt kun satu on
ohi
ei tarvii matkustaa
rakkaimpansa luokse
aina
jonnekin pohjolaan
Se on surullista, tai
ei oikeastaan"
Keikan päätyttyä bändi kätteli eturivin yleisön. Pääsin
kättelemään Ylppöä ja kiitin hyvästä keikasta. Sen paremmin en osannut
kokemusta sanoiksi pukea. Olen aina hokenut, että musiikki on parasta livenä.
Maj Karma todisti tämän puolessatoista tunnissa. Siinä ajassa minusta tuli
bändin fani.
"Liian moni
joutuu lähtemään
rakkaimpansa luota
heikkoutensa takia
joku juo liikaa
joku pettää
joku puhuu liikaa
joku ei mittään"
Sitaatit ovat Maj Karman biiseistä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti