maanantai 31. lokakuuta 2016

Norjalaisen huulirasvan arvoitus

Kyllä tarvittaisiin Columboa ratkaisemaan dopingmysteeri, jonka huulirasva on aiheuttanut Therese Johaugille. Nuoremmalle polvelle tiedoksi: Columbo oli amerikkalainen tv-rikossarja. Sarjan alussa näytettiin aina, miten rikos tapahtuu ja kuka on syyllinen. Tämän jälkeen komisario Columbo tutki tapausta, haastatteli epäiltyjä ja loppua kohti silmukka kiristyi niin, että syyllinen jäi kiinni ja tunnusti tekonsa. Columbo ja norjalaisen huulirasvan arvoitus menisi näin:

Alussa ollaan italialaisessa hiihtoharjoituskeskuksessa, jonka takahuoneessa Norjan maajoukkueen lääkäri piikittää Thereseen tuntematonta ainetta. Seuraavana päivänä kuullaan, että Wada on tulossa testaamaan hiihtäjiä ja norjalaisille tulee kiire. Johaug testataan, kärähtää dopingista, ilmestyy tiedotusvälineiden eteen ja kertoo itkuisena, että kyseessä oli vahinko. Hiihtomaajoukkueen lääkäri on huolimattomuuttaan ostanut Johaugille dopingainetta sisältävää huulirastaa, jonka hiihtäjätär on pahaa aavistamatta levittänyt auringon rohduttamille huulilleen. Huulirasvassa oleva kielletty aine imeytyi urheilijan kroppaan, joutuu verikokeen mukana Wadan näyteputkiloon ja skandaali on valmis. Mutta Johaug on syytön.

Columbo tutkii tapausta, haastattelee asianosaisia ja näyttää jo tulleen johtopäätökseen, että kyseessä on inhimillinen erehdys. Loppukohtauksessa Columbo juttelee Norjan hiihtoliiton toimistossa Theresen, hiihtolääkärin, valmentajien ja norjalaisten hiihtopomojen kanssa. Hän on juuri lähdössä, mutta kääntyykin äkkiä kannoillaan ja katsoo hieman karsastaen Johaugia:
”Vielä yksi asia. Sinä olit siis Italiassa leirillä Therese?”
”Kyllä.”
”Leiri kesti varmaan monta viikkoa.”
”Kyllä.”
”Siinä ajassa ehdit syödä ja juoda, huoltaa kehoa, lääkitä vammoja jne jne.”
”Kyllä.”
”Kerroit, että heitit huulirasvan paketin ja tuoteselosteen puolihuolimattomasti pois kun käytit tuotetta.”
”Kyllä.”
”Mistä sinulla sitten tuli ensimmäisenä mieleen, että kielletty aine on peräisin huulirasvasta? Miten te olitte heti alussa varmoja, että dopingaine on kulkeutunut vahingossa huulirasvasta elimistöön? Lääkärisi oli todennut, että huulirasvaa on turvallista käyttää, eikä rohtuneiden huulien voiteleminen ole yleensä epätavallista tai erityisen mieleenpainuva tapahtuma. Miten te siis tiesitte HETI, että syy on huulirasvassa?”
”????”
“Yleensä analysointiin ja tutkimuksiin menee aikaa, mutta teillä oli vastaus valmiina: huulirasva. Te tiesitte, että Therese käyttää kiellettyjä aineita ja teitte varasuunnitelman käryn varalle. Siksi vastaus tuli kuin apteekin hyllyltä. Kärysi syy ei ole väärä huulirasva, vaan järjestelmällinen dopingin käyttö.”
”til helvete…”

Case is closed. Columbo has solved the mystery.

torstai 20. lokakuuta 2016

Saanko pelastaa maailman, please





Viime postauksessa piehtaroin syysmasennuksessa, mutta nyt sain riuhtaistua itseni ylös murheen alhosta. Mitä tapahtui? Katsoin kaksi dokumenttia, joita suosittelen kaikille maansa myyneille..

New Run kertoo Pekka Hyysalon tarinan. Sen, miten nuori lupaava freestylelaskija kaatuu kohtalokkaasti ja koko elämä muuttuu.  Kaatuessaan Pekka oli 19-vuotias. Kun onnettomuus muuttaa totaalisesti elämän ja joudut opettelemaan kaiken uudestaan, on ihminen äärirajoilla. Unelmat tulevaisuudesta kariutuvat ja rakas elämäntapa laskettelijana päättyy. Miten tuollaisen henkilökohtaisen katastrofin jälkeen voi jatkaa elämää? Pekka Hyysalo päätti, että hän ei luovuta.

Pekka makasi 17 päivää koomassa. Tajuihin tullessaan hän ei pystynyt nielemään eikä liikuttamaan edes varpaitaan. Nyt hänellä on Fight Back –brändi, jonka on tarkoitus auttaa muita saman kohtalon kokeneita. Hän esiintyy televisiossa ja yleisötilaisuuksissa tuoden mukanaan sanoman siitä, ettei pidä antaa periksi. Että pitää ajatella optimistisesti ja pyrkiä tiukasti kohti tavoitteita. Pekan hyväntuulista jutustelua kuunnellessa tuo sanoma on helppo ostaa. Todella huikea ja opettavainen tarina.

Uskon, että positiiviset ihmiset elävät pidempään. Tai elävät ainakin lyhyen mutta onnellisen elämän. Murheita ei voi verrata. Esim. vammautuminen, avioero, koulukiusaaminen tai huonot kotiolot ovat henkilökohtaisesti kovia asioita, jotka saattavat suistaa elämän raiteiltaan. Siksi tätä dokumenttia ei pidä katsoa ajatellen, että mikä minä olen ruikuttamaan, kun tuolla kaverilla on paljon vaikeampaa. Kannattaa tarttua itse sanomaan eli siihen, että aina on toivoa. Aina on syitä elää.



 Tomorrow  kertoo siitä, miten maapallo pelastetaan. Sangen kunnianhimoinen lähtökohta dokkarille. Alussa lyödään tiskiin maailman madonluvut ja se, miten nykymenolla ihmiskunta suunnistaa kohti vääjäämätöntä sukupuuttoa. Sitten tartutaan toimeen ja kysytään, mitä asialle voidaan tehdä. Vastaus on yllättävä.

Dokumentissa seikkaillaan ympäri maapalloa. Tutustumme Detroitin kaupunkifarmareihin, jotka viljelevät vihanneksia hylätyillä tonteilla ja rakennusten katoilla. Bristolissa on lanseerattu oma valuutta, joka kelpaa vain paikallisyrityksissä. Kööpenhaminassa aurinko- ja tuulivoima ovat syrjäyttämässä uusiutumattomat energialähteet. Intiassa kunnanjohtaja päätti jalkauttaa päätösvallan kuntalaisille ja rakensi uuden paikallisdemokratiamallin. Suomikin pääsee esille, kun koulutusjaksossa dokumenttiryhmä tutustuu Espoon Kirkkojärven peruskouluun ja rehtori esittelee suomalaisia opetusmetodeja.

Nämä maailmanparantajat eivät ole mitään tulevaisuushörhöjä, vaan he ovat tehneet asioille jotain tässä ja nyt. Vanhat tavat ja rakenteet kyseenalaistetaan ja ihmiset miettivät, voisiko asioita tehdä toisin. Pitääkö kaikki ruoka tuottaa valtavilla maatiloilla? Pitääkö rahan hallita kaikkea ja rikastuttaa osakkeenomistajia? Voiko yksittäinen kuntalainen vaikuttaa interaktiivisesti paikallishallinnon päätöksiin? Voidaanko koulussa opettaa niin, että oppilaat osallistuvat opetukseen? Opettavat siinä sivussa toisiaan? Huikeita tarinoita uusista malleista ja onnistumisista, jotka leviävät pikkuhiljaa maailmalla.

Kun katsoin nämä kaksi dokumenttia, maailma parani. Tunsin masennuksen häviävän ja näin maailman uudessa valossa. Oliko maailma muuttunut? Ei. Syyriassa soditaan edelleenkin, Trump on ehdolla Yhdysvaltain presidentiksi, Putin on Venäjän presidentti ja ilmastonmuutos etenee. Muutos tapahtui korvien välissä. Ajatus, että omat asiat ovat loppujenlopuksi ihan hyvin ja tulevaisuuskaan ei välttämättä ole niin synkkä kuin luullaan. On olemassa vaihtoehtoja nykyiselle elämänmenolle. Asioita, joihin oikeasti voidaan vaikuttaa ja muuttaa ihmiskunnan suuntaa. 



Olen valaistunut. Olen valmis. Alan kierrättämään, valitan vähemmän, syön terveellisemmin, elän eettisemmin. Aloitan uuden elämän. Tässä ja nyt. Tosin jonkun ajan kuluttua saatan väsähtää ja unohtaa kaiken näkemäni. Taannun takaisin entiseen elämänmenoon. Mutta sekin on onneksi vain inhimillistä.

tiistai 18. lokakuuta 2016

Syksy saa, v***u kun v*****ttaa




Kyllä huomaa, että syksy ja pimeä ovat tulleet. Elämä on synkkää ja bloggaaminen tökkii. Kynä kylmenee, olo pahenee. Haluan pois. Jonnekin lämpimään, jossa voi tallustella paljain jaloin shortseissa ja t-paidassa. Ja ainoa kylmä asia olisi se kädessä läikkyvä juomalasi.

Joku kaveri kehtasi hehkuttaa, että syksy on vuoden parasta aikaa. Paskat! Syksy on syvältä rektumista eikä mitään muuta. Minkä ihmeen takia Suomi, yksi maailman parhaista maista millä tahansa mittarilla mitattuna, sijaitsee napapiirillä? Onko tämä hinta siitä, että saamme elää rauhassa? Pakkanen pitää loitolla levottomuudet ja loiseläimet? Aika kova hinta, jos minulta kysytään.

Kirkasvalosta olisi kuulemma hyötyä. Että pitäisi hankkia lamppu, joka aamun pikkutunneilla alkaa pikku hiljaa loistaa ja luo pehmeät puitteet herätä painajaisista. Mutta kun juuri aamulla tämä mieletön pimeys on parasta, mitä syksystä voi kostua. Ihanan pilkkopimeää, herätessä ei tarvitse siristellä silmiä vaan voi liikkua lepakkona läpi hämärän huoneiston ja napsauttaa kahvinkeittimen valon valaisemaan aamiaispöytää. Se on ainoa positiivinen asia, mitä tästä pimeydestä tulee mieleen.


Teille kaikille syksyfaneille toivottelen nautinnollisia hetkiä ja meille muille voimia ja jaksamista. Ei rasvata köyttä, ei osteta käsiaseita eikä elintoimintoja pysäyttäviä pillerejä. Kärvistellään, irvistellään ja kiroillaan. Ja kas: kohta onkin jo kevät ja talven elävät kuolleet nousevat hankiaisille hiihtämään ja nauttimaan vaakatasoon paistavasta auringosta. I love aurinkolasit.

Tähän loppuun laitan suuren lyyrikon ja ajattelijan, Ismo Alangon, ajankohtaan sopivan runon:

Vittu Kun Vituttaa

Mua itketti kun olin vauva
Lapsena keljutti
Sitten musta tuli nuori
ja alkoi vituttaa

Mua vituttaa niin ankarasti
Vituttaa aamusta iltaan
Vituttaa, on kaikki turhaa
Vittu kun vituttaa

Tunge positiivinen ajattelu hanuriisi
Kierrän kriisiryhmänne kaukaa
Älä tyrkytä minulle terapiaa
Kaada lisää paskaa mun niskaan
Mua vituttaa niin ankarasti
Vituttaa aamusta iltaan
Vituttaa, on kaikki turhaa
Vittu kun vituttaa

Se on niin kaunista katseltavaa
kun kunnolla vituttaa
ja kohtaa toisen samanmoisen
ja vittu kun vituttaa
Älä loihe mulle lausumaan
kauniita sanoja
Älä saatana tule antamaan
mitään vitun tukea

Anna olla kun poikaa vituttaa
Anna olla aamusta iltaan
Vitutus on otettava kokonaan
silloin kun vituttaa



maanantai 10. lokakuuta 2016

Haapaniemenkadun pysäköintitalon graffitit



Kuopion Haapaniemenkadun pysäköintitalo on ollut kiinnostanut tutustumiskohteena jo jonkun aikaa. Ei kuulosta kovin eksoottiselta. Itse betonirakennuksesta ei kiksejä saa, mutta halli pitää sisällään mielenkiintoista nähtävää. Nimittäin graffiteja.


Pari vuotta sitten lenkillä kiinnostuin kuvaamaan alikulkutunneleiden graffiteja ja tein postauksen Nykyajan kalliomaalaukset. Pysäköintitalon graffitit ovat hieman toista luokkaa, sillä ne on tehty luvan kanssa ja asialla ovat olleet alan ammattilaiset. Hienoja kuvia neljässä eri kerroksessa. 









Jos tällainen vanha pieru voi jotain kritiikkiä tekijöille antaa, niin se koskisi kuvien aihepiiriä. Erilaisten tyyliteltyjen kirjoitusten tekeminen on varmasti sinällään haasteellista, mutta katsojalle ne eivät paljoa anna. Kun vieri vieressä on koristeellinen sana toisensa perään, iskee tavalliseen tallaajaan väsymys. Tässäkin tapauksessa pysäköintitalon graffitit, jotka esittivät jotain, jäivät parhaiten mieleen. Kannattaa keskittyä aiheeseen ja kehittää taitoa enemmän kuvalliseen ilmaisuun ja jättää tekstit vähemmälle. Ottakaa mallia Banksysta.  







Graffiteja voi käydä katsomassa myös syyspimeällä. Parkkihalli on valaistu.




Pysäköintitalolla järjestetään Taidevartti syyslomaviikon keskiviikkona 19.10. klo 13. Kuopion taidemuseon järjestämä tapahtuma on ilmainen ja siinä tutustutaan graffititeoksiin oppaana Katutaideyhdistys Urbaani ry:n Jyri Väisänen. Vastaavia taidevartteja pidetään loka- ja marraskuussa joka toinen keskiviikko klo 13. Aikataulu on töissä käyvälle haastava, mutta pitää yrittää ujuttautua joku kerta mukaan. 

Tämä "betonibonsai" on hauska yksityiskohta muuten harmaassa kiviseinässä

keskiviikko 5. lokakuuta 2016

Markkinamies kusettaa aina kahdesti



Olen hämmästyksekseni huomannut, että minä kasvan. Edelleen! Ei jäänyt kasvupyrähdys armeijassa viimeiseksi, vaan lisää mittaa tulee vielä näin varttuneemmallakin iällä. Maailma pienenee ympärillä sitä mukaa, kun äijä kasvaa. Paitsi että ei kasva.

Kaikki ympärillä nimittäin kutistuu. Huomasin tämän karvaasti, kun kävin ostoksilla lähikaupassa. Käteeni sattui pullo juotavaa jogurttia, joka tuntui jotenkin omituiselle. Aivan kuin meikäläisen konttorirottakädestä olisi yhden äkkiä tullut rakennustyömiehen koura. Mitä vielä.

Markkinamiehet ovat tehneet aamupalaverissa kepposiaan ja päättäneet suuressa viisaudessaan, että pienennetään jogurttipullon kokoa. Ja mitä tehdään sitten hinnalle? Annetaan olla ennallaan, eli nostetaan. Samalla rahalla saat vähemmän kuin ennen. Ei sitä onneton kuluttaja kuitenkaan huomaa. Tai jos huomaa, ei siitä mihinkään valita. Ei ainakaan kirjoita sosiaaliseen mediaan tai blogiin.

Anorektinen jogurttipullo
No minäpä kirjoitan. Että kiitti vaan juotavajogurttimarkkinamiehet. Pistitte sitten 390:n gramman juoman 310:n gramman pulloon ja nostitte samalla hintaa. Vanhaan hollywood leffaa ”Postimies soittaa aina kahdesti” mukaillen: Markkinamies kusettaa aina kahdesti.