perjantai 16. syyskuuta 2016

Lontoon reissu: perjantai. Ensimmäinen matkapäivä





Lontoon seikkailu alkoi Heathrown lentokentältä. Siirtymä kentältä kaupunkiin tapahtui junalla. Vaimo otti etukäteen selvää, että huokein vaihtoehto on Heathrow connect -juna, joka menee Paddingtonin asemalle. Toinen vaihtoehto on Heathrow express.

Juna-asema sijaitsi lentoaseman alla ja matkalla oli vain Heathrow express –mainoksia. Hetken jo kävi mielessä, että junat lähtevät eri paikasta. Joka paikassa oli express junan lipunmyyjiä, mutta emme langenneet houkutukseen. Lippuluukulla myyjä neuvoi, että lipun voi ostaa suoraan junasta. Kun tulimme laiturille, pari opasta huuteli kovalla äänellä ”This is not Heathrow express train!”. Kiitti neuvosta, hypättiin junaan.


Konduktööri oli kuin suoraan brittisarjasta: rauhallisen oloinen intialaismies. Syntyperän paljasti vahva aksentti. Kävimme konnarin kanssa pitkällisen keskustelun, jonka lopputuloksena ostin meno-paluulipun hintaan 20,40 £. Matka Heathrow expressillä yhteen suuntaan maksaa 24 £. Matka-aika expressillä 15 minuuttia, connectilla 35 min. Eli jo haluat kaksikymmentä minuuttia nopeammin perille, maksa tuplahinta. Meillä ei ollut kiirettä. 

Paddingtonin asema




Paddington kuhisee elämää. Katujen varressa on myymälöitä, ravintoloita ja pubeja. Suunnistimme hotellille, joka sijaitsi vain puolen kilometrin päässä Paddingtonin rautatieasemalta. Kello löi yksitoista, joten meillä oli kolme tuntia aikaa ennen kuin huone vapautui. Ei muuta kuin laukut säilytykseen ja kiertelemään.


Hyde Park


Serpentine järvi

Päätimme kuluttaa aikaa Hyde Parkissa. Hyde Park on Lontoon suurin kuninkaallinen puisto keskellä Lontoota: 137 hehtaaria puistoa ja järviä. Kuljimme Serpentine järven rannalla ja bongasimme mm. Diana Memorial Fountainin, Peter Pan –patsaan ja hämmentävän Isis –patsaan, jolla ei ole mitään tekemistä terroristijärjestön kanssa.


Pyöräily on Hyde Parkissa kiellettyä sakon uhalla

Hätkähdyttävä taulu Serpentine -järven rannalla

Kyseessä on Egyptin mytologiasta vaikutteita saanut Isis -patsas vuodelta 2009.

Diana Memoria Fountain

ja sama toiselta puolelta. Lähde virtaa ympyrän muodossa.


Peter Pan -patsas



Kello kaksi palasimme hotellille. Ovella oli lappu ”back in 10 minutes”. Eihän siinä, odotellaan. Äkkiä ylhäältä lensi jotain suurta ja putosi viereiseen porraskuiluun kumeasti jysähtäen. Vaimo meinasi saada halvauksen! Selvisi, että parvekkeelta oli pudotettu säkillinen liinavaatteita. Kohta toinen säkki seurasi perässä. Mielenkiintoista...

Tony's House Hotel

Tämä tuli alas taivaalta

Kun viimein pääsimme hotelliin, respan kaveri tuumasi, että huoneen valmistumiseen menee vielä neljäkymmentäviisi minuuttia. Että mitenkä? Mies huomasi vaimoni ilmeen ja kiirehti järjestelmään asioita. Hän ehdotti, että voisimme päästä toiseen hotelliin. Hotellissa oli kuulemma "famous English breakfast". Otimme siis laukut kantoon ja seurasimme miehen perässä parin "ovivälin" päässä olevaan St. David’s Hotelliin. 

Hotellin henkilökunta oli ystävällistä, palvelu sujuvaa ja kohteliasta. Saimme huoneen neljännestä kerroksesta: ei hissiä, kapeat kokolattiamatolla päällystetyt portaat ylös. Huoneessa oli parivuode, telkkari, wc ja suihku. Ei jääkaappia, joten juomat piti jättää respan jääkaappiin. No problem, tuumasi vastaanoton mies. Vaimo sai lainaan talon hiustenkuivaajan.

Hotelleja hotellin perään. Ulkoapäin idyllistä, sisältä vanhanaikaista. Mutta kyllä näissä pärjää.

Kuva hotellin ikkunasta

Kuuma- ja kylmävesihana. Näitä ei enää löydy meiltä. Veden lämpötila vaati vähän säätämistä ja aamulla lämmin vesi saattoi olla vähissä. Huoneeseen kuului liinavaatteet, pyyhkeet ja palasaippua. Kaksi yötä/ kaksi henkeä 190 £. Etukäteistieto, että Lontoossa hotellit ovat kalliita ja vanhanaikaisia, piti ainakin meidän kohdalla paikkaansa.
Loppupäivän kiertelimme kaupungilla katsomassa nähtävyyksiä. Sää oli pilvinen mutta lämmin, vesisade yllätti kerran. Kun tulimme Westmister Abbeylle, oli alkamassa klo 17 jumalanpalvelus. Normaalisti sisäänpääsy maksaa 16 puntaa, mutta kirkonmenot ovat ilmaisia. Ei muuta kuin sisään. Messu kesti tunnin, jonka aikana poikakuoro lauloi englantilaisia ”virsiä” ja papit lausuivat liturgioita. Istuimme takarivissä ja seinällä olevasta taulutv:stä näkyi hyvin koko seremonia. Pappi rukoili kuningattaren ja kuningasperheen puolesta. Toimituksesta huokui ikiaikainen side kirkon ja hallitsijasuvun välillä. Westmister Abbeyn sisällä on lukuisia patsaita, tauluja ja reliefejä useilta eri vuosisadoilta: Kuningaskunnan kuuluisuuksia ja suurmiehiä suurvaltakauden ajoilta. Tunnissa oli hyvää aikaa katsella kirkon sisätiloja. Suurin osa jumalanpalveluksesta suoritettiin seisten.

Wellington Arch



Buckingham Palace. Livenä yllättävän vaatimattoman näköinen kuningaskunnan hallitsijan linnaksi.

Toisen maailmansodan monumentteja

Westmister Abbey




Valitettavasti kirkon sisällä ei saanut kuvata.

Kirkonmenojen jälkeen jatkoimme Thamesjoen ylittävälle sillalle ja kuvasimme pakolliset Big Ben –selfiet. Alun perin meillä oli tarkoitus käydä myös London Eye –maailmanpyörässä, mutta paikalla oli satoja metrejä pitkä jono, joten jätettiin väliin. Maailmanpyörään kannattaa mennä aamupäivällä, jos ei halua jonottaa.

Perinteinen taksi. Näiden kyyti on kallista

Big Ben ja parlamenttitalo. Taustalla London Eye, joka jäi tällä kertaa kokematta




Iltaan mennessä olimme kävelleet yhdeksäntoista kilometriä. Oli aika ostaa matkakortti ja siirtyä julkisiin. Oyster Cardin saa viiden punnan hinnalla ja siihen voi ladata rahaa oman tarpeen mukaan. Viikonlopun julkisiin kului viisitoista puntaa per nenä. Korttia näytetään lukijassa metroasemalle mennessä ja sama juttu asemalta poistuttaessa. Busseissa ja paikallisjunassa riittää, kun korttia käyttää lukijassa kulkuneuvoon mennessä. Kortilta veloitetaan matkan hinta, noin 2,50 puntaa kerta. Kun vuorokauden aikana on kulkenut 6,50 punnan edestä, loput matkat ovat ilmaisia. Korttiin on helppo ladata saldoa asemilla olevista automaateista. Oyster Card on ns. ikukortti, eli sitä voi käyttää myös tulevilla Lontoon reissuilla.

Waterloo station. Lontoon juna-asemat ovat valtavia!
 


Ensimmäisestä päivästä jäi mieleen erilaiset historialliset rakennukset, patsaat ja monumentit, joita on Lontoossa kaikkialla. Kaupunki huokuu entistä suurvalta-aikaa, kun Britannia hallitsi siirtomaita eri puolilla maailmaa. Suurvalta-aika on ollut myös sotaisaa, mistä muistutuksena eri taistelujen kunniaksi pystytetyt muistomerkit. Englannissa historia ja vanhat perinteet ovat kunniassa. Käy kieltämättä vähän kateeksi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti